Olin ajatellut kirjoittaa blogiin siitä, miten harjoitella vieraalla kielellä puhumista (joka on ehkä jonkinlainen kielen käyttämisen kruununjalokivi), mutta päätinkin kirjoittaa heittäytymiskyvystä, mihin puhumisharjoittelukin omalla tavallaan liittyy. 

Aiemmassa postauksessa aiheena oli epämukavuusalue ja se, miten sieltä pääsee pois – heittäytymiskyky on yksi asia, mikä tuossa poistumisessa auttaa. 

Heittäytymiskyky – tilaisuuksiin tarttuminen ja niiden luominen

Heittäytymiskyky mahdollistaa tarttumisen tilanteisiin, joissa kieltä pääsee käyttämään ja toisaalta tilaisuuksien luomisen silloin kun niitä ei luontaisesti tule säännöllisesti vastaan. Ensin mainitusta on kyse nk.oikean elämän tilanteissa – turisti nappaa hihasta ja kysyy vinkkejä lähistön ravintoloista tai työpisteen eteen ilmestyy asiakas, jota on yhtäkkiä palveltava vieraalla kielellä. Tällaiseen keskustelutilanteeseen tarttuakseen, ja sellaisen hoitaakseen on todellakin heittäydyttävä ja laitettava mahdollisten virheiden tekeminen sivuun. Keskityttävä siihen, että viesti välittyy ja tulee ymmärretyksi, ehkä jopa luontevaa ja hetkeen sopivaa small-talkia hyödyntäen.

Jos tilaisuuksia käyttää kieltä tulee kohdalle harvakseltaan, heittäytymiskyvystä on erityisen paljon hyötyä. Vai miltä (miten paljon heittäytymiskykyä vaativilta) kuulostavat seuraavat ratkaisut tähän ongelmaan: 

• lähetä vieraskielinen ääniviesti siskollesi/ystävällesi/serkullesi/jne.
• juttele samaa kieltä opettelevan lapsesi kanssa kohdekielellä
• käy aamupalapöydän keskustelut puolisosi kanssa vieraalla kielellä
• lähde kaverin kanssa kävelylle ja käykää jutustelut läpi kohdekielellä

Etenkin tilanteet, joissa jonkun jo olemassaolevan ihmissuhteen kieli vaihdetaan – edes hetkellisesti – joksikin toiseksi, voivat alkuun tuntua hassuilta. Ehkä noloiltakin. Mutta jos molemminpuolista tahtoa, intoa ja motivaatiota löytyy, siitä alun tunteesta on mahdollista päästä yli – ne voivat olla lopulta hyvinkin antoisia ja viedä kielitaitoa eteenpäin. 

Entä jos lähipiirissä ei ole ketään, joka olisi valmis heittäytymään mukaan kieliharjoitteluun? Heittäytyä voi onneksi itsekseenkin. Sitä voi esimerkiksi:

• höpötellä kieltä itsekseen ääneen (vaikka kotitöiden lomassa)
• nauhoittaa omaa puhettaan (joko vapaasti puhuen tai jotain vieraskielistä tekstiä ääneen lukien)
• kuvata – ja miksei jopa julkaista – vlogin vieraalla kielellä jostain itseään kiinnostavasta aiheesta

Heittäytymiskyky ja leikkimielisyys

Heittäytymiskyky kulkee käsi kädessä leikkimielisyyden kanssa. Tietty pilke silmäkulmassa vie kielenopiskelussa pitkälle (ja tekee oppimisesta hauskempaa). Kaikenlaiset kisailut, visailut, pelailut ja pienet testit motivoivat lapsia, mutta ne voivat olla aivan yhtä innostavia myös aikuisille. Ne käyvät hyvin sopivan pienistä makupaloista, joita voi ripotella erikokoisina annoksina päiviinsä ja viikkoihinsa. (Tässä yksi vinkki: moni tietää Duolingon, muttei välttämättä ole kokeillut Sanoma Pro:n maksutonta Sanastot-sovellusta, jonka avulla voi matalalla kynnyksellä järjestää itselleen pienen kielitreenin. Löydät siitä ja sen sisältämistä kielistä ja kirjasarjoista tietoa täältä. Ja huom.tämä on puhdas vinkki, ei mainos).

Entä miltä kuulostaisi esimerkiksi sanojen harjoittelun kytkeminen liikkeeseen, liikkumiseen? Melko leikkisältä. Millaista voisi olla sanojen ja fraasien tankkaaminen jumppailun lomassa? Mitä tapahtuisi, jos lihaskuntoliikkeiden sarjan vaihtuessa toiseen silmäilisi opettelun kohteena olevan sanalistan läpi tai toistelisi muutamia harjoiteltavia fraaseja, tai nimeäisi vaikka kävelyllä mielessään ympärillä näkemiään asioita? Se sopiiko juuri tuollainen tekniikka itselle, selviää vain kokeilemalla – heittäytymällä.

P.S. Heittäytymiskyvystä ja leikkimielisyydestä tulee olemaan hyötyä Arjen kielikylvyn seuraavan kurssin suorittamisessa. Siitä ilmestyy aikanaan tietoa tänne (tällä hetkellä löydät linkin takaa tietoa Dreams into Goals-kirjoitushaasteesta, joka auttaa tulevan blogipostauksen aiheen kanssa – miten tehdä kieliharjoittelusta rutiini).