Miksi on tärkeä käyttää kieltä, jota opiskelee tai haluaa oppia? Parhaiten kysymykseen vastaa mielikuva talosta, ja siitä, miten talo rakennetaan, ja mitä talolle tapahtuu sitten.

Talon rakentaminen aloitetaan perustuksista, ensimmäinen näkyvä osa on kivijalka. Pohjatyö on tehtävä huolellisesti, jotta talo pysyy pystyssä, mutta pelkän kivijalan päällä ei voi vielä tehdä muuta kuin korkeintaan istua ja juoda kupposen kahvia termospullosta. (Opitaan aivan kielen perusteet, äänteet, yleisimmät fraasit, jokunen numero – ei vielä pystyttäisi kommunikoimaan ihmeempiä.)

Kun on saatu pystyyn seinät ja rakennettua katto, talo tarjoaa suojan säältä, muttei vielä paljon muuta. (Opitaan sanoja sen verran, että pärjätään esimerkiksi turisteina matkalla, niissä tavallisimmissa tilanteissa, saadaan tilattua ruokaa, ostettua liput elokuviin).

Vasta kun taloon on saatu toimiva keittiö, toimiva kylpyhuone ja kenties jonkinlainen vuode, siellä voi elää mukavammin. (Pystytään kertomaan enemmän omasta elinpiiristä, omasta työstä, harrastuksista, seuraamaan keskusteluja monista yleisistä aiheista).

Lisätään välttämättömimpien huonekalujen sekaan viihdykettä ja kauneutta tuovia esineitä – esimerkiksi televisio, älypuhelin ja tauluja, ja olo talossa alkaa tuntua jo kotoisalta. (Aihepiirien määrä kasvaa, ei välttämättä enää edes huomata, että tässä sitä käytetään vierasta kieltä, siitä on alkanut tulla oma).

Tämän jälkeen voidaan alkaa sisustaa. Hifistellä. Valikoida esineitä, jotka sointuvat yhteen. Ja toisaalta huoneisiin ja tavaroihin niissä alkaa kertyä muistoja ja kokemuksia. (Kieltä onnistuu käyttämään aina vain hienovaraisemmin ja ilmaisemaan asioita omaperäisemmin, tulkitsemaan myös ne rivien välit.)

Hifistely voi jatkua loputtomiin – periaatteessa talo ei ole koskaan valmis. Aina voi maalata kattoon vaikkapa freskon. (Kielitaitoa voi kehittää loputtomiin, esimerkiksi kirjoittajana kukaan meistä ei ikinä tule valmiiksi, samoin lukutaito syvenee ajan kuluessa).

Etenkin maaseutua ristiin rastiin kierrellessä näkee paljon hylättyjä vanhoja taloja. Monien ikkunoita saattavat vielä kehystää verhot, vaikka rännit repsottavat, maalipinta on haalistunut ja katto on romahtamaisillaan. Minkälaisen kielitaidon vertauskuvia ne voisivat olla?

Niin. Jos talossa ei asu ja vietä aikaa, huolla säännöllisesti ja remontoi silloin kun on tarve, se rapistuu. (Aivan samoin käy kielitaidon – paljon sen tarkkuudesta ja vivahteikkuudesta tylsistyy, mikäli sitä ei käytä.)

Minkälaisia taloja omat kielesi ovat?