Tämä postaus on oma vastaukseni kaikkialla vastaan tulevaan kysymykseen: “Miten hyödynnät tekoälyä työssäsi?”.

Täytyy myöntää, että oma ensireaktioni tuohon kysymykseen on pitkään ollut jääräpäinen no-en-tietenkään-mitenkään-enkä-aiokaan. Vaikka ymmärrän, että tekoälystä on monella alalla ja monessa asiassa suuri hyöty, tällaiselle humanistisen tiedekunnan kasvatille, kirjoittamisen ja kirjallisuuden harrastajalle ja filosofian ystävälle jo pelkkä ajatus siitä, että ulkoistaisin jotain ajatteluun tai luovaan prosessiin liittyvää koneelle kuulosti(aa) karmaisevalta. Ajattelu – juuri se asia, joka tekee ihmisestä ihmisen, erottaa meidät muista eliöistä. Oppiminen, ajattelu, syvällisyys, juuri ne asiat, joiden vuoksi hakeuduin opinnoissani yliopistoon asti ja opettajaksi. 

Niin oppiminen, elinikäinen oppiminen. Tuo yksi itselleni tärkeimmistä arvoista. Ehkä juuri sen hengessä tuota tekoälyä voisi lähestyä – selvittää, mistä siinä oikein on kyse. Ei heittäytyä negatiivisten – ja myönnän, hyvin pintapuolisten – mielikuvien vietäväksi ja torpata teoreettisetkin kokeilut heti lähtötelineeseen. (Ja myöntää, että tekoälyn voi mainiosti valjastaa kieliharjoittelunkin tueksi – tästä ehkä joskus aivan oma postauksensa).

Luonteva tilaisuus pienimuotoiselle kokeelle – leikille tekoälyn kanssa – tuli, kun olin esittänyt Instagramissa kysymyksen kielitaidon ylläpitämisen haasteista. Mitä jos kysyisin samaa asiaa Chat GPT:ltä? Niin minä sitten tein: “Mikä on haastavinta kielitaidon ylläpitämisessä?”

Seuraavaksi vertaillaan hiukan näitä ihmisten ja tekoälyn vastauksia. 

Ihmisten vastaukset

Sain vastauksia kysymykseen yhteensä 13 henkilöltä. Jokainen heistä mainitsi 2-4 eri haastetta. Vastauksissa toistuivat tietyt teemat, ja ne oli mahdollista ryhmitellä seuraavasti:

1. Muisti ja muistaminen (vaikeus painaa sanoja ja kielioppia mieleen)
2. Virheet (virheiden tekemisen pelko)
3. Puhuminen (pelko, ettei ymmärrä, mitä toinen sanoo ja puhuminen jännittää)
4. Tilaisuus (ei ole tilaisuuksia puhua kieltä, ei kieltä puhuvia tuttuja)
5. Jumi (kielitaito on jämähtänyt tietylle tasolle)
6. Ajan puute
7. Motivaation puute
8. Kielitaito ruostuu tai ei vahvistu riittävän hyväksi, jos sitä ei pääse käyttämään
9. Oppimateriaalien saatavuus (pienempien kielien kohdalla)

Tekoälyn vastaukset

1. Ajan puute
2. Puutteellinen käytännön soveltaminen – tarkoittaen sitä, että mikäli kieltä ei käytä, sen unohtaa tai taidot menettää ajan mittaan
3. Motivaation puute
4. Ympäristön puute – tarkoittaen sitä, onko ympäristössä, jossa asuu, mahdollista käyttää kieltä
5. Epävarmuus ja pelko virheistä
6. Rutiinien puute

Muistiin ja muistamiseen liittyvät haasteet eivät tekoälyn vastauksissa tulleet suoranaisesti esille. Puhumistakaan tekoäly ei nostanut erikseen esiin, toisin kuin monet  vastaajista. Siihen liittyvät huolet sujahtavat kuitenkin “Epävarmuus ja pelko virheistä”-kategorian alle. Toisaalta kukaan ihmisvastaajista ei nostanut kielen oppimiseen liittyviä rutiineja ja niiden puutetta huolenaiheeksi. Rutiinien puutteen ChatGPT määritteli seuraavasti: “Kielitaito säilyy parhaiten, kun se integroidaan osaksi päivittäisiä rutiineja. Jos tähän ei ole selkeää aikaa tai rakennetta, voi olla vaikeaa ylläpitää kielitaitoa”. 

Tekoälyn vastaukset olivat ihmisvastauksia laveampia ja monet ihmisten huolenaiheet sujahtavatkin näiden tekoälyn “kattotermien” alle. Seuraavaksi yhdistelen ihmisten vastauksissa esiin tulleet kategoriat tekoälyvastauksien alle – ja liitän jatkoksi muutaman aiheeseen liittyvän ajatuksen.

Ajan puute (molemmissa sama)

• Voi olla vaikea raivata arkeen erikseen tilaa kielen harjoittelemiselle – moni elää monenlaisten velvoitteiden ja roolien keskellä ja vapaa-ajastakin kilpailevat lukuisat eri vaihtoehdot. Luontevaa olisikin alkaa toteuttaa joitain itselle tärkeitä asioita vieraalla kielellä – säilyttää toiminta, vaihtaa vain sen kieli. Jos itselle mieluisa puuha on lukeminen, voi lukea kohdekielellä, jos nauttii podcastien kuuntelusta lenkillä, etsii niitä kuuntelulistalle kohdekielellä. Mikäli viihtyy tietyn aihepiirin keskustelupalstalla, etsii samaa aihepiiriä käsittelevän foorumin – kyllä – kohdekielellä.
• Meillä kaikilla on päivässä jonkin verran joutohetkiä, vaikka se ei alkuun siltä tunnu. Sen ajan, jonka käyttää esimerkiksi somen päämäärättömään selailuun, voi valjastaa nopeaan kieliharjoitteluun – tai someen voi ottaa seurattavaa….kohdekielellä.
• Kieltä voi ripotella myös monen puuhan oheen – kuulokkeisiin mukaan lenkille tai kuntosalille, täyttämään sen hetken, kun odottelee lasta liikuntaharrastuksesta tai vaikka Candy Crushin tilalle. 
• Varmaa on se, että kielen oppiminen ottaa aikansa. Jotta sen saa nousemaan seuraavalle tasolle, sille pitää antaa aikaa, ja myös tason säilyttäminen vaatii aikaa ja säännöllisyyttä.

Motivaation puute (molemmissa)

• Motivaation löytäminen on olennaisen tärkeää kaikessa pitkäjänteisessä tekemisessä, oli sitten kyseessä liikunnan harrastaminen, jokin luova projekti tai vaikkapa sijoittaminen. On tiedettävä, miksi tekee, mitä tekee, mitä siitä hyötyy, mitä iloa siitä on, miten se rikastuttaa omaa ja/tai muiden elämää.
• Toisinaan kieltä pitäisi petrata pakon edessä – sitä esimerkiksi tarvitsee töissä – vaikka se ei oma ykköspuuha olisikaan. Tällöin motivaatio lähtee itsen ulkopuolelta. Löytääkseen sisäisiä, muusta maailmasta riippumattomia syitä oppia kieltä, pitää omia tavoitteita, toiveita ja elämää tarkastella ja tutkiskella. 
• Yksi keino motivoitua kielen harjoittelemisesta vaikka se ei ykkösjuttu olisikaan, on lukea/kuunnella tietoa itseä kiinnostavista aihepiireistä, niistä, joiden parissa viihtyisi muutenkin.

• Kieltä voi opiskella vaikka viidellä eri kurssilla yhtä aikaa ja vaikka miten intensiivisesti – mutta mikäli kurssien päätyttyä kielellä ei tee mitään, ajan myötä sanoja unohtuu, kielitaito ruostuu. Ilmiö on täysin verrattavissa siihen, että ottaa kunnon kohottamisen projektiksi ja keskittyy siihen puoli vuotta ja sen jälkeen istahtaa sohvalle. Mikä mahtaa tilanne olla vaikka vuosi eteenpäin?
• Ratkaisussa tähän haasteeseen on paljon samaa kuin kahdessa edellisessä kohdassa ja nämä kolme – aika, motivaatio ja käytäntöön laittaminen – limittyvätkin toisiinsa. On siis tästäkin näkökulmasta tärkeää löytää ne omat, itselle ominaiset ja omaan arkeen sopivat tavat käyttää kieltä. 

Tekoäly – Ympäristön puute / Ihmiset: -Tilaisuus (ei ole tilaisuuksia puhua kieltä, ei kieltä puhuvia tuttuja) -Oppimateriaalien saatavuus (pienempien kielien kohdalla)

• Helpoin tapa oppia vierasta kieltä, on muuttaa maahan tai alueelle, jossa kieltä puhutaan. Näin tilaisuuksia monipuoliseen harjoitteluun on saatavilla päivittäin. Tämä ei kuitenkaan ole helposti toteutettavissa, eikä se ole monellekaan se, mihin kielitaidon kohentamisella haluaa päätyä. Toiseksi paras tapa on etsiä aktiivisesti omasta ympäristöstä tilaisuuksia kielen käyttämiselle, tehdä omasta ympäristöstä sellainen, että kielen käyttämiselle löytyy siitä tilaa. 
• Englannin suhteen mahdollisuuksia löytää kyllä ilman suurempaa vaivaa (muodostuuko runsaudenpula omanlaisekseen ongelmaksi on sitten asia erikseen). “Pienempien” kielien kohdalla voi joutua etsimään hiukan kovemmin. Internetistä onneksi löytyy vaikka ja mitä kielellä kuin kielellä!

Tekoäly: Epävarmuus ja pelko virheistä / Ihmiset: -Virheet (virheiden tekemisen pelko) -Puhuminen (pelko, ettei ymmärrä, mitä toinen sanoo ja puhuminen jännittää)

• Virheiden sietämisestä kirjoitinkin epämukavuusalueella olemista ja sieltä ulos astumista käsittelevässä blogipostauksessa.
• Tilaan, jossa omia virheitä sietää ja kommunikoi niistä huolimatta, ei ole mitään oikotietä. Toisilta se onnistuu helpommin, mutta voi vaatia paljonkin sisäistä työskentelyä, että uskaltaa antaa palaa vain.
• Yksi asia, mistä voi olla hyötyä: harjoittelee kieltä turvallisessa ympäristössä – ei niin, että kaikki tilanteet, joissa kieltä käyttää ovat vaikkapa kohtaamisia asiakkaan kanssa, siis tilanteita, joissa pyrkii mm. antamaan ammattimaisen vaikutelman itsestään, palvelemaan asiakasta tehokkaasti ja kohteliaasti jne. Tuollaisissa tilanteissa auttaa, kun varmuutta kielen käyttämiseen on saanut kasvatella rauhassa, eikä itse tilanteessa tarvitse keskittyä kielen pähkäilemiseen, jännittämiseen ja virheiden tekemisen pelkoon.

Muisti ja muistaminen  (ihmiset)

• Tätä kategoriaa en osaa yhdistää mihinkään tekoälyn kategoriaan suoraan, vaikka tavallaan tämä voi liittyä epävarmuuteen omista mahdollisuuksista oppia kieltä
• Muisti ja mieleen painaminen kieltämättä liittyvät oppimiseen yleensä ja kielten oppimiseen erityisesti. On asioita, jotka vain pitää opetella ulkoa (esimerkiksi epäsäännöllisten verbien taivutukset), mutta sanoja voi omaksua myös tiedostamattomammin, muun tekemisen ohessa.
• Jotta sanan voi oppia, se täytyy nähdä, kuulla tai lukea monta kertaa. Tarkkaa lukumäärää on luonnollisesti mahdoton sanoa. Yksi tutkimus sanoo 6 kertaa, toinen 10, kolmas 15. Totuus lienee jotain siltä väliltä tai vielä enemmän.
• Tehokkainta on, jos sanaan törmää erilaisissa yhteyksissä, eri tilanteissa ja lauseissa eri kanavia pitkin (siis kuulon kautta, näön kautta jne.)
• Tekniikoita, joilla sanoja voi harjoitella on lukemattomia – ja harjoittelu voi olla oikeinkin hauskaa. IG:n puolella ja tulevilla kursseilla aion vähitellen tuoda näitä eri tapoja tietoisuuteen.

Rutiini (tekoäly)

• Vaikka tämä ei ihmisvastaajien joukossa tullut esiin, itseäni tämä kiinnostaa kovasti (ja linkittyy toisen IG-tilini aiheeseen, eli rutiineihin)
• Rutiineita aiheena sivusin taannoisessa blogissani. Sieltä löytyy muutama esimerkki kielirutiineista, joihin kielitaitoaan petraava voisi kokeilla sitoutua. 
• Rutiineista puhuttaessa puhutaan käytännössä arjesta ja päivien ja viikkojen kulusta. Minkälaisia rutiineja omaan arkeen jo kuuluu? Onko siinä tilaa uusille rutiineille? Mihin kohtiin, mihin tilanteisiin kielenoppimisrutiineja voisi lisätä? 

Lopulta humanistin huulilla vilahtaa hymy

Täytyy myöntää, että olin vakuuttunut Chat GPT:n loppukaneetista. Se oli sellainen, että voisin ottaa sen kokonaisuudessaan kuvaamaan oman toimintani periaatteita, sitä mihin Arjen kielikylvyllä ja sen nykyisillä ja suunnitteilla olevilla palveluilla pyrin: 

“Ratkaisuna näihin haasteisiin voi olla monipuolinen lähestymistapa, joka sisältää erilaisia harjoituksia, käytäntöjä ja mahdollisuuksia käyttää kieltä eri tilanteissa. Tärkeää on myös asettaa realistisia tavoitteita ja muistaa, että pienikin säännöllinen harjoittelu voi olla hyödyllistä.”

Oli kiinnostavaa nähdä, että Chat GPT antoi samansuuntaiset vastaukset kuin oikeat ihmiset. Olisinkin saanut melko kattavan tilannekuvan kielitaidon ylläpitämisen haasteista nojaamalla pelkästään tekoälyn vastauksiin, kysymättä asiaa ihmisiltä. Mieluummin kuitenkin kuulen nämä asiat ihmisiltä.  

P.S.

Inspiraatiota ja tsemppiä joidenkin kielen ylläpitämiseen liittyvien haasteiden taklaamiseen voi saada ”6+1 tapaa lisätä englantia elämääsi nyt heti välittömästi”-vinkkilistasta, jonka voit ladata täältä. Vinkit sopivat sovellettuna minkä tahansa vieraan kielen petraamiseen!