Päätin vuoden alussa, että lukisin ja kirjoittaisin tänä vuonna joka päivä. Samoihin aikoihin, puoliksi vahingossa aloitin vuoden 2025 Helmet-lukuhaasteen. Vaikka olen suuri erilaisten haasteiden ystävä, en ollut ikinä aiemmin kokeillut Helmet-haastetta. Haaste ei ole osaltani valmis (ei lähellekään), sillä se on töiden, kodin, lasten ja Arjen kielikylvyn lomassa edistynyt noin kirja per viikko-tahtia. Voin kuitenkin jo tässä vaiheessa todeta sen venyttäneen hyvällä tavalla lukemistottumusteni rajoja. On ollut pakko etsiä kirjoja oman tutun laatikon ulkopuolelta! Olen löytänyt lukemiselle aikaa pääosin aamuisin aamupalalla ennen kuin lapset ovat heräilleet, isompien lasten kanssa iltasatuaikaan (luemme tuolloin yhdessä sohvalla omia kirjojamme), pienen hetken ennen nukahtamista ja yleensä hiukan ylimääräistä viikonloppuisin.
Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi tähän mennessä lukemani kirjat kertoen lyhyesti, mitkä asiat niistä jäivät mieleen sekä sen, mihin haasteen kohtaan kirjan laitoin. Koko haasteen 50 haastekohtaa löydät täältä.
Helmet-lukuhaaste 2025 tammikuu-huhtikuun puoliväli
Kirjat ovat listattuna siinä järjestyksessä, jossa olen ne lukenut:
1. Tuomi Kariniemi – Tulilintu
(Haasteen kohta 31 – Kirjan päähenkilölle ura on tärkeä).
- Pidin tarinan kielestä ja tunnelmasta, vaikka tuskailin välillä päähenkilöiden tekemiä valintoja. Erityisesti tarinan miehen toiminta turhautti aika ajoin paljonkin.
- Kirjassa matkustettiin Japaniin – näistä matkakuvauksista, niiden maalaamista maisemista pidin.
2. Kaisa Korpela- Uunipelti-identiteetti
(Haasteen kohta 34 – Kirjassa on tunnettu rakennus)
- Piilaakson arkea ja elämää ulkosuomalaisesta näkökulmasta.
- On aina mielenkiintoista kuulla, millä eri tavoin eri yhteiskunnat pyörivät, minkälaisia kulttuurieroja ihmiset uusissa ympäristöissä kohtaavat, ja miten erilaisia arjen realiteetit ja reunaehdot ovat eri paikoissa. Esimerkiksi kuvaukset Piilaakson kiinteistömarkkinoista kuulostivat aika hurjilta!
3. Nathan Hill – Wellness
(Haasteen kohta 26 – Kirjassa on itse valittu perhe)
- Tämän kirjan myötä pääsin matkalle Chigagoon
- Tämä kirja sai välillä nauramaan ääneen (kuntosalikohtaus!)- sen verran tarkkaa ajankuvaa tarinasta löytyi.
- Välillä tuntui, että ehkä tarinan yli 600 sivua olisi voinut tiivistää, että jotain olisi voinut jättää pois, mutta en tarinan lopulla kyllä olisi osannut sanoa, että mitä. Lopussa kaikki langat nimittäin solmitaan yhteen.
- Meidän kaikkien pitäisi lukea läpi luku, jossa toisen päähenkilön isä menee Facebookiin ja mitä sitten tapahtuu. Ja miettiä nykymaailman menoa hetki aivan tosissaan.
4 Marko Annala- Kuutio
(Haasteen kohta 44 – Kirjassa hoidetaan ihmistä)
- Leppoisaa kerrontaa, arjessa kiinni oleva tarina.
- Kirjassa toivutaan erosta ja kipuillaan vanhemmuuden huolia, toivotaan, että oma lapsi löytää paikkansa.
- Kirja ei herättänyt suurempia tunteita
5. Annamari Marttinen- Tapahtui mitä hyvänsä
(Haasteen kohta 45 – Kirjassa on isä ja tytär)
- Rankka aihe, rankka näkökulma. Mitä käy läpi vanhempi, jonka lapsi tekee henkirikoksen ja tuomitaan siitä?
- Tarinasta puski läpi häpeän ja puhumattomuuden ilmapiiri, jota olisi väliin halunnut ravistella.
- Ankkuroiduin kuvauksiin kesäisestä puutarhasta ja metsästä.
6. Ingeborg Arvola – Jäämeren laulu
(Haasteen kohta 41 – Kirja sijoittuu aikakauteen, jolla et haluaisi elää)
- En haluaisi viettää kylmää talvea 1800-luvulla Jäämeren rannalla enkä joutua hoidattamaan haavaa tai käymään läpi synnytystä niissä olosuhteissa. Tarinan maalaamassa maailmassa olin kuitenkin mielelläni – arkiset askareet, työ, perustarpeiden varmistaminen, saunan tarjoama hengähdyshetki, jylhät maisemat, kaikki kauniilla kielellä kuvattuina.
7.Hanna Tuuri – Irlantilainen aamiainen. Kertomuksia vihreältä saarelta
(Haasteen kohta 8 – Kirjan kannen pääväri on vihreä tai kirjan nimessä on sana vihreä).
- Arkielämän kuvausta Irlannista.
- Odotukseni kirjan suhteen olivat kovat, koska Irlanti on maa, joka itseäni kiehtoo, mutta lukemiskokemus ei oikein lähtenyt lentoon. En oikein vieläkään osaa selittää, että miksi näin oli. En saanut otetta tapahtumista, en ihmisistä – maisemista ehkä kuitenkin.
8 Laura Malmivaara- Iltatähti
(Haasteen kohta 29 – Kirjailijan viimeisin teos)
- Kirjan kehyskertomuksena oli yhden vuorokauden tapahtumat: äidin ja aikuistuneen tyttären sekä perheen pienen taaperoikäisen kuopuksen matka äidin puhujakeikalle.
- Esikoisella ja kuopuksella on suuri ikäero. Heillä on aivan erilainen kokemus lapsuudesta ja elämästä, he ovat nähneet aivan erilaisen siivun äitinsä elämää. Näistä tosiasioista kumpuaa monenlaisia ristiriitaisia tunteita, joista sain lukemisen kautta hyvin kiinni.
9.Hanna Lantto – Bilbao
(Haasteen kohta 3 – Kirjan päähenkilö on nuorempi kuin sinä)
- Rankka aihe (seksuaalinen hyväksikäyttö), rankkoja tapahtumia, rankkaa kuvausta. Samanaikaisesti erittäin kaunista kieltä, sujuvaa kerrontaa – niiden ansioista kirjaa ei tummanpuhuvista sävyistä huolimatta malttanut laskea käsistä.
- Kirjan sivuilta välittyi se, mitä on olla parikymppinen, mitä on kuulua ystäväporukkaan, mitä on yrittää pitää siitä kiinni, vaikka aika kuluu, kaikki vanhenevat, tilanteet muuttuvat. Se mitä on, kun yrittää tehdä kaukaisesta paikasta itselleen kodin – kun tuntee sen jollain tavalla olevan koti, vaikka sitä katsoo ulkopuolelta ja sinne on tullut ulkopuolelta.
10. Tom Malmqvist – Joka hetki olemme yhä elossa
(Haasteen kohta 30 -Kirjassa on häät tai hautajaiset)
- Traaginen tarina isästä, joka palaa synnytyssairaalasta kotiin vauvan kanssa kaksin, tuoreena leskenä. Tarinan traagisuuden vuoksi tämä kirja on odottanut lukuvuoroaan monta vuotta. Nyt tuntui, että aika oli kypsä.
- Odotukset olivat kovat, itse lukukokemus hienoinen pettymys. Ehkä siitä syystä, että kirjan jälkimmäisessä osassa pompittiin eri aikatasoissa, jotenkin aiheen vieressä. Asioita, joista olisi halunnut tietää lisää, ei puhuttu ja asioista, joista ei niin olisi välittänyt tietää, puhuttiin. Suru, ikävä ja surutyön monipolvisuus välittyivät kuitenkin riipaisevasti, siitä ei päässyt mihinkään.
11. Karoliina Heiskanen: Muamo
(Haasteen kohta 28 – Kirjassa ollaan järvellä)
- Tätä kirjaa lukiessani itkin. Äitien ja lapsien kohtaloita – niin itse tarinassa kuin tarinan kuvaamina aikoina (toista maailmansotaa edeltävä aika ja sotien aika). Ja varmasti nykymaailman meno, maailmanpoliittinen kuohunta ja niiden kautta tuhansien nykylapsien kohtalot vaikuttivat siihen, että tarina meni niin ihon alle.
- Alunperin aioin laittaa kirjan haasteen kohtaan 12 – kirjassa on ilkeä tai paha naishahmo, mutta kun luin kirjan loppuun koin surua kaikkien kirjan äitien puolesta enkä halunnut leimata ketään heistä ilkeäksi tai pahaksi.
- Lämmin suositus.
12. Kazuo Ishiguro – Menneen maailman maalari
(Haasteen kohta 19 – Kirja on Keltaisen kirjaston kirjalistalla)
- Jälleen Japani, tällä kertaa toisen maailmansodan jälkeinen aika. Kirja oli tavallaan hyvä jatkumo Muamolle, sillä tässä tarinassa sota oli ohi ja käsiteltiin sen jälkipyykkiä. Kirjan päähenkilö ja kaikki hänen ympärillään totuttautuvat uuteen aikaan, uusiin tuuliin, tekevät tiliä menneen kanssa. Kaupunki on muuttunut, kortteleita myllerretty uuteen uskoon, vähitellen raunioiden tilalle rakennetaan uutta.
- Jälleen huomioni kiinnittyi luonnon – esimerkiksi puutarhojen – kuvailuun.
- Tarina purkautuu hienovaraisesti ja hienovaraisesti kirjan henkilöt myös kommunikoivat toistensa kanssa.
13. Tommi Kimnunen ja Minna rytisalo- Huokauksia luokasta
(Haasteen kohta 22 – Kirjassa lomaillaan)
- Tässä kirja, jonka lukemista voi suositella kyllä kaikille lasten ja nuorten kanssa tavalla tai toisella tekemisissä oleville.
- Lukiomaailmassa (niin kuin koulumaailmassa yleensäkin) on kyllä myllerretty monta asiaa uuteen uskoon viimeisen vuosikymmenen aikana. Paljon hyvää saisi aikaan sillä, että laitettaisiin perusasiat kuntoon ja jätettäisiin sälä ja hälinä pois.
- Sain kirjasta monta lukuvinkkiä, joista muutamaa tulen hyödyntämään lukuhaasteen edetessä.
- Oli mielenkiintoista kuulla näiden kirjailijoiden kokemuksia ja näkemyksiä koulumaailman lisäksi myös kirjoittamisesta
14. Johanna Pentikäinen – Sanojesi voima – Taitoa ja tarkoitusta kirjoittamiseen
(Haasteen kohta 11 – Tietokirja, joka on julkaistu 2020-luvulla)
- Kirjan aihe kiinnostaa ja innostaa itseäni ja oli hyvä jatkumo Huokauksia luokasta-kirjalle.
- Lukeminen oli kuitenkin jollain tavalla takkuista, odotin ehkä vielä konkreettisempaa otetta kirjoittamiseen. Välillä asiat selitettiin auki liian suurilla kaarilla ja liian teoreettisesti. Hapuilin tekstistä tukevaa otetta.
- Intoa jatkaa kirjoittamisharrastusta kuitenkin sain, ja muutamia kirjan harjoituksista kokeilin jo.
15. Pertti Pakarinen – Oravanpyörästä oravanpesään: Muutin maalle ja pääsin eroon stressistä
(Haasteen kohtaan 17 – Kirjan päähenkilöllä on lemmikkinään kissa tai koira)
- Tämä kirja on odottanut lukemista kaapissani kauan. Poimin sen aikoinani matkaan kirjaston poistomyynnistä. Tuolloin maalle palaaminen oli jonkinlainen mielen perukoilla elävä haave, jota en itsekään tiedostanut, nykyään se on toteutunut unelma. Suurella mielenkiinnolla siis kirjaan tartuin.
- Kirja oli lopulta pettymys – alun ja lopun yleisemmät luvut tarjosivat muutaman mielenkiintoisen ajatuksen ja herkullista ajankuvaa (kirja julkaistu 1990-luvun alkupuolella), mutta monet luvut olivat aivan liian yksityiskohtaisia ja aivan liian konkreettisen käytännönläheisiä tällaiselle humanistitaustaiselle taivaankannen maalarille kuin itse olen! Toki opin niistä paljon uutta, ainakin teoriassa!
Oletko sinä suorittamassa Helmet-lukuhaastetta (vielä ehtii hyvin aloittaa!)? Vai kenties saanut sen jo valmiiksi? Montako näistä kirjoista olet itse lukenut? Mitä pidit niistä? Jaa kokemuksesi vaikka tämän kirjoituksen kommenttikentässä!
0 kommenttia