Jos oikeasti viettäisi 9h päivässä päntäten vierasta kieltä (vaikka muutaman kuukaudenkin ajan), taatusti oppisi, eikö? Varmasti oppisi. Sanavarasto laajenisi, kielioppi tarkentuisi, ehtisi lukea monta kirjaa ja katsella monta elokuvaa, joista saisi poimittua lisää sanoja ja ilmaisuja ja havaittua niitä kielioppirakenteita tositoimissa. Saisi läpäistyä kielitutkinnon, hoidettua opiskelijavaihdon tai työkomennuksen vieraassa maassa, voisi tehdä kielellä vaikka ja mitä, tutustua moniin uusiin ihmisiin.  

Intensiivisinkin opiskelu ja jopa ulkomailla asuminen eivät kuitenkaan takaa pysyvää tulosta. Ratkaiseva asia, jota ilman tiiviskään pänttääminen ei kanna loputtomiin, on säännöllisyys pitkällä aikavälillä. 9h tiivis opiskelutahti vaikka puolenkin vuoden ajan on säännöllistä – aikansa. Jos kielen käyttämisen lopettaa siihen, voivat hankitut taidot ruostua ja pahimmassa tapauksessa vuosien saatossa unohtua lähes kokonaan. (Toki aiemmin opiskelemansa kielen pariin voi aina palata, ja sen mieleen palauttaminen ja painaminen käy todennäköisesti helpommin kuin aivan alusta aloittaminen itselle uuden kielen kanssa). 

Miten sitten rakentaa oma kielitaito kestävälle pohjalle?

Yksi tapa on integroida se osaksi omaa arkea, löytää siitä sille sopivat rooli, aika ja paikka. Tämä on juuri se, mihin itse Arjen kielikylvyn kautta pyrin innostamaan. Mikäli haluat pohtia omaa arkeasi englannin (ja miksei muidenkin vieraiden kielten näkökulmasta) näkökulmasta, tilaa täältä sähköpostiisi Arjen kielikylvyn maksuton Englanti elämään-haaste, jonka loin auttamaan juurikin kielen harrastamisen ja käyttämisen kivijalan rakentamisessa ja antamaan ajattelemisen aihetta. 

Haasteen videoissa vertaan kielen oppimista useaan otteeseen liikunnan harrastamiseen, ja jatkan samalla linjalla tässä, sillä molempien näiden asioiden kanssa pääsemme säännöllisyyden ytimeen.:

• Sekä vieraan kielen oppiminen että liikunnan harrastaminen ja kunnon kohottaminen ja ylläpitäminen ovat pitkäjänteisiä, säännöllisyyttä vaativia puuhia. Yksi lenkki tänään ja toinen kolmen viikon päästä kohottaa kuntoa yhtä paljon kuin yksi tänään harjoiteltu ranskan verbi ja kolme muuta kolmen viikon päästä auttavat ranskan ottamisessa haltuun. 
• Molempien kanssa pitää olla kärsivällinen, tehdä vain, vaikka tuntuu, että edistystä ei tapahdu (sille on etenkin alussa helposti sokea). 
• On turhahkoa mennä salille kaksi kertaa viikossa ja kaikkina muina päivinä istua tietokoneen ääressä ja iltaisin Netflixin parissa, siirtyen siinä välissä paikasta toiseen autolla – aivan samoin kuin on turhahkoa käydä kerran viikossa kielen tunnilla ja jättää koko kieli oppikirjan mukana laukkuun viikoksi odottamaan seuraavaa tuntia. Tehokkainta on, jos muinakin kuin salipäivinä kerryttää arkiaskelia ja pitää hyvää perusvireyttä yllä aivan kuin tehokkainta on käyttää ja bongailla opiskelemaansa vierasta kieltä arjessa, omassa ympäristössä, itseä kiinnostavista asioista, itselle sopivilla tavoilla.
• Mikäli liikunnan harrastamisen lopettaa juostuaan 10 kilometrin kisassa, kunto rapistuu – ja aivan samoin käy, mikäli kieltä ei kielitutkinnon kokeen jälkeen ota osaksi arkea ja käytä.

Ainakin yhdessä asiassa vieraan kielen opiskelu ja liikunnan harrastaminen kuitenkin eroavat. Repiviä, koko elämän kerralla mullistavia kuntokuureja, joiden pääasiallinen tavoite on laihtuminen pidetään nykyään huonoina, sillä niillä saattaa olla hyvinkin negatiivisia vaikutuksia hyvinvoinnille ja keholle. Silloin tällöin toteutetuilla, kielitaidon petraamiseen ja kohentamiseen keskittyvillä jaksoilla ei sitä vastoin ole negatiivisia vaikutuksia. Se, että ottaa vuodesta jonkin sopivan ajanjakson, jona keskittyy kielitaitonsa herättelemiseen eri tavoilla, aktivoi mieltä ja muistia ja tuo parhaimmillaan elämään mukavasti sisältöä. 

Tässä hengessä, nämä asiat mielessäni olen lähtenyt kehittämään Arjen kielikylvyn tuotteita – kielihaasteita.

• Ne auttavat raivaamaan vieraalle kielelle arkeen tilaa, löytämään itselle sopivia tapoja käyttää sitä, ja auttavat alkuun rutiinin muodostamisessa ja säännöllisyyden harjoittamisessa.
• Niiden avulla saa kartoitettua oman elämänsä asioita, omia kiinnostuksenkohteitaan vieraalla kielellä – linkitettyä kielen itselle merkityksellisiin asioihin antaen kielitaidolle mahdollisuuden juurtua mieleen kestävällä tavalla.
• Ne soveltuvat juurikin pieniksi piristysruiskeiksi virkistämään kielitaitoa. Nimensä mukaisesti ne voi ottaa haasteena – leikkimielisenä, inspiroivana juttua tuomaan arkeen lisää virtaa. 

Liitän tämän tekstin loppuun linkit maksuttomaan Englanti elämään haasteeseen, sekä lyhyesti tietoa tällä hetkellä saatavilla olevista isommista haasteista – aivan siltä varalta, että haluat nostaa kielitaitosi asialistalle:

• Dreams into Goals-kirjoitushaaste auttaa sukeltamaan omien haaveiden maailmaan ja pohtimaan, olisiko siellä joku unelma, jonka voisi muovata ensin tavoitteeksi ja lähteä sitä toteuttamaan. Kaikki in English, of course!
• Kaikki kielen eri osa-alueet kattava 31 Moments of English-haaste (pilottiryhmä starttaa maaliskuussa, mikäli siihen olisi kiinnostusta lähteä mukaan, lisää tietoa löytää täältä) sopii mainiosti kiitoradaksi takaisin englannin pariin tauon jälkeen (juurikin, mikäli tuntuu, että kielitaito on hiukan ruosteessa), mutta aivan yhtä lailla se täydentää jo käynnissä olevia kieliopintoja ja auttaa heittäytymään entistä syvemmälle kieleen, mikäli kielentuntemus on jo pitkällä.

Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä, mikäli haluat ottaa jonkin näistä haasteista vastaan!